perjantai 30. maaliskuuta 2012

Munatonta pelleilyä!



 Tämä kirjoitus on henkilökohtainen mielipide eikä edusta esimerkiksi työnantajani mielipiteitä.

Noniin, tänään se tapahtui. Saatiin niitä paljon odotettuja sekä pelättyjä aloituspaikkalukuja. Ehdin jo aiemmin kuulla jotain huhuja sekä junamatkalla tarkastella koko kokonaisuutta jonkin verran ja jopa vertailla tätä listaa. Ja en voi muuta sanoa, kuin että munatonta pelleilyä!

En vaan voi käsittää, miten OKM:llä ja Gustafssonilla esikuntineen menee näin totaalisesti paska housuun tämänkin asian kanssa. Kaikki tiedämme (jopa korkeakoulut itse), että aloituspaikkoja on liikaa ja liian monessa pienessä, toimimattomassa niemennotkossa. Ammattikorkeakouluille on annettu vaade tehdä itse asialle jotain jo aikapäivää sitten. Nyt kun keskusta vihdoin on poissa hallituksesta, olisi asialle voinut tehdä jotain oikeaa. Annettiin selvät luvut, että halutaan paljon poistaa päällekkäisyyttä ja kannattamatonta koulutusta. AMKien vastauksiin suhtauduttiin varauksella sekä ministeriössä, että jopa SAMOKissa, liian vähän poistoja. Budjettiriihen alla puhuttiin ja odotettiin, että leikkauksia tulee lisääkin tuosta 2200 paikasta. Tähänkin oli hiljainen hyväksyntä, sillä näin oli tehtävä. Lopputulos, ihan karmeaa kuraa!

Ei lakkauteta kokonaisia koulutusohjelmia kuin pari hassua ja muutenkin leikkauksia ”kohtuullistettiin alueellisten ja valtakunnallisten tarpeiden mukaan”. Mitä alueellista ja valtakunnallista siinä on, että opetusministeri käy kiertämässä ammattikorkeakouluja luvaten lähes jokaiselle, että ”ei me teiltä kuitenkaan niin paljoa leikata”. Vastaan itse, EI MITÄÄN!

Tässä unohdettiin koko laajan kuvan osalta työelämän tarpeet. Työelämä itsessään on määritellyt tarvitsevansa vähemmän työntekijöitä tietyille aloille johtuen työmarkkinoiden ylitarjonnasta ja siitä faktasta, että Suomessa koulutetaan liikaa korkea-asteella. Uusimpana esimerkkinä esim. kaivosteollisuuden insinöörikoulutus, jota käynnistellään ja on käynnistetty. Suomen kaivosteollisuus tarvitsee tällä hetkellä vuosittain noin 6-7 insinööriä. Do the math.

Lisää munattomuutta tämä homma tuo näiden ns. liittoumakorkeakoulujen ja federaatioiden osalta. Parhaiten tuntemani liittouma, FUAS-liittouma onnistui huijaamaan ministeriötä jälleen kerran. Minä sanon tämän nyt, minkä sanoin jo 2008, kun koko hommaa perustettiin. Tekemällä himmeli ministeriön tarpeita tyydyttämään EI ole opiskelijan edun mukaista. Uskokaa nyt hyvät ihmiset FUAS-porukoissa: pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminta ei tee federaatiota, tarvitaan myös laadukasta opetusta. Ja sitä teillä ei ole FUAS-tasolla.

No, budjettiriihestä tuli kuitenkin tiukat säästötavoitteet. Ne pitää toteuttaa, ja sillä selvä. Eli mitenhän ihmeessä ne aiotaan toteuttaa? Minäpä kerron. Mielestäni ainoa vaihtoehto on tällä hetkellä ja tällä aikataululla ns. yksikköhinnan leikkaaminen. Eli se rahasumma, mitä on yksittäistä opiskelijaa kohden käytössä. Ja tämä, jos jokin on juustohöyläämistä, jopa rälläköimistä. Ei tässä hommassa ole mitään järkeä leikata jokaisen opiskelijan hyväksi käytettävästä hinnasta, kun vaihtoehtona oli oikeat, tehokkaat ja kohdennetut säästöt.

Luulin, että tällä vaalikaudella liika aluepolitiikka voitaisiin hylätä. Olin näköjään väärässä. Hävetkää!

-Saku

PS. Kun joku kertoo OKM:ssä tänään iltapäivällä, mistä ne lisärahat aiotaan pieraista, kertokaa toki minullekin, että verenpaineeni voisi laskea edes siedettävälle tasolle.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Mä en vaan tajua

On se kumma, kun iso mies ei vaan ymmärrä.

Oy Suomi AB:n kevääseen kuuluu maaliskuun talouslukujen odottamista. Kaikki pureksivat kynsiään ja raapivat päänahkansa verille. Totuuden tunnustaminen ja toimien aloittaminen on tosiasia. Leikkauksia on tehtävä, jos aiomme pitää laivan poissa karikosta.

Silti, joka puolelta tulee painetta, ulostuloja ja vastarutinaa.


Ensimmäisenä esimerkkinä otetaan tämä ammattikorkeakoulu-uudistus. On annettu vuosia (kirjaimellisesti!) saattaa järjestelmä terveelle pohjalle, unohtaa aluepoliittinen häslääminen ja tekohengittäminen. Mitä on tapahtunut? Tempuilla rakennettuja konsortioita ja "strategisia yhteenliittymiä". Mitä ihmettä se edes tarkoittaa? Hyvät ammattikorkeakouluvaikuttajat. Miettikää, mitä nämä yhteenliittymät ja konsortiot oikeasti tarkoittavat? Mitä hyötyä niistä on opiskelijalle, saati työelämälle ja palvelevatko ne sittenkään sitä aluekehitystehtävää? Samassa ajassa, kun AMK-sektori on vain kiistellyt, taistellut vastaan ja miettinyt, miten nykytila säilytetään, ovat yliopistot kulkeneet hyvin tiukan mankelin läpi yliopistolain uudistamisen myötä. Itse yliopistouudistuksesta ollaan montaa mieltä vieläkin, mutta niin vaan on saatu yliopistoverkostosta ja -opetuksesta terveemmällä pohjalla oleva osa korkeakoulutusta. Ja työ jatkuu.

Sillä välin AMK-sektorilla tehdään järjettömiä vastaesityksiä aloituspaikkaleikkauksiin. Alunperin esitettiin noin 2200 paikan vähentämistä. Korkeakoulujen vastaesityksissä aloituspaikkoja pitäisi vähentää vain noin 1700, eli huomattavasti vähemmän. Myös kohdistus on hyvin erilainen kuin ministeriön esityksessä. En väitä, että Meritullinkadulla on kaikki tieto maailmassa, mutta kyllä sielläkin jotain osataan. Kulttuurialan miniyksiköitä ja -koulutusohjelmia ympäri Suomea... Mihin unohtui Bolognan prosessi ja riittävä taloudellisuus? Mä en ymmärrä.

En muuten myöskään ymmärrä, kuka tämän kaiken maksaa. Jos alkuperäinen aloituspaikkavähennys kattaa vain noin puolet koko kentän leikkaustarpeesta, niin mistä tämä ylimääräinen, vähempien aloituspaikkaleikkausten 15-20 miljoonaa oravannahkaa otetaan? Eipä ole korkeakoulut eikä Arene vastata minulle. Odotan siis vesi kielellä toimilupauudistusta. Oikeushenkilöasema tänne ja sassiin, kiitos! Sitten se rahoituspohja kuntoon ja lopetetaan aluepolitiikalla puolustaminen.

Toinen, tuoreempi asia, missä meikäläisen aivokapasiteetti tulee vastaan, on viimeisen kahden päivän työmarkkinakeskusjärjestöjen hallitusten ulostulot koskien valtion tulevaa budjettiriihtä.

Ensin SAK:n hallitus ilmoitti tyrmäävänsä julkisuudessa olleet leikkaukset. Hieno juttu, mutta millä tämäkin maksetaan? SAK ehdottaa täsmäelvytystä seuraaville kahdelle vuodelle kera "investointi-ilmapiirin parantamisen". Eli siis meidän pitää edelleen paisuttaa jo suhteellisen suurta valtionvelkaa ja toivoa, että kahden vuoden päästä asiat ovat paremmin, koska ilmapiiriä on parannettu. Aha. Mikä järki, mä vaan kysyn. Edelleen, kuka sen maksaa. Kiitos SAK, kun tuotitte julkituloonne myös taustamateriaalia. Sieltähän se selviää. Pitkän PDF-litanian keskeltä löytyy se, mitä oikeastaan odotinkin. Kiristetään veroja ja veroprogressiota. Olihan uusi ja hieno avaus, tap tap. Mä en taaskaan tajua.


Myös STTK:n hallitus on kokoontunut tänään ja vaatii Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa. Luettuani tuon uutisen noin seitsemän kertaa mieleeni hiipii muistot vuodelta 2010, joka ikisestä STTK:n hallituksen kokouksesta. Aikainen aamu, Kansallissali täynnä väkeä, esityslista pitkä kuin nälkävuosi. Eri mielipiteet lentelevät salissa ja tunnelma on kireä aina välillä. Ulostuloa valmistellaan ja sanamuotoja viilataan viimeiseen pilkkuun saakka. Ja lopputuloksena on juurikin samaa kuin nyt ulostullut verbaalinen ilotulitus. On hienoja sananparsia ja kiertoilmaisuja ("kasvun moottorit", "tärkeät tukipilarit", "innovaatiopolitiikkan uudistaminen" jne.), mutta mitään keinoja ei lopulta tule. Eipä oikeastaan edes mitään selvää vaatimusta valtiontalouden vakauttamiseksi ja kunnon linjoja budjettiriiheen. I am disappointed with my former employers governing body. Mä en vaan tajua.

Palatakseni SAK:n hallituksen ulostuloon, löytyi sieltä hienoakin luettavaa, nimittäin nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja yhteiskuntatakuun noudattaminen. Demarien hallitusohjelmaan kirjaama intohimoinen (mahdoton?) tavoite nuorten työllistämisestä tai kouluttamisesta saa välitilinpäätöksensä huomenna kun yhteiskuntatakuuryhmä julkaisee toimenpiteensä. Julkisuuteen on jo tihkunut tietoa (esim. KSML tiistaina) tulevasta. Ihalaisen poppoo haluaisi luoda oikeasti syrjäytymisvaarassa oleville mahdollisuuksia yhteiskunnan kyydissä pysymiseksi. Mutta sitten tulee se rahakysymys? Mistä fyrkat ja kuka maksaa? Saa Ihalainen laittaa kovan kovaa vastaan Urpilaiselle, että saa tahtonsa läpi. Ja tarvitsee myös apua siinä.

Ja melkeinpä tiedän, mitä hallitusaition ulkopuolelta tulee vastineeksi. Haukkuja ja kasa koiranpaskaa. Sanoinkin puheenjohtajalle, että tässä kohtaa suomalainen parlamentaarinen demokratia on suoraan anuksesta. Ei voida kannattaa hyviäkin asioita vain koska ne tulevat ns. toiselta puolelta. Nuoriin panostamalla saatamme selvitä kuivin jaloin tai sukkien vaihdolla tulevasta.

Mutta pelkäänpä että ensi viikolla saan jälleen ihmetellä, kun en vaan tajua.


-Saku