maanantai 13. helmikuuta 2012

Järki käteen hei!



Viimeisen viikon aikana on taas kuohunut. On otettu herneenpalkoja nenään ja pahoitettu mieltään vähän joka päivä, milloin mistäkin.

Ihmettelen taas, että miksi?

Kreikassa kymmenettuhannet suivaantuneet kansalaiset ovat mellakoimassa kadulla. Miksi? Okei, ihan suoraan ja yksittäisinä kansalaisina Kreikan ongelmat eivät ole heidän ongelmansa. Toisaalta, on sittenkin. Jos valtio on elänyt noin räikeästi ja kautta laitain yli varojensa, on jotain radikaalia tehtävä. Ja kun ollaan korvia myöden kusessa, on järkevää edes pitää suu kiinni, ettei tule paha maku suuhun. Taas ollaan virittämässä yleislakkoja ja (vasemmisto)radikaalit tuhoavat sekä omaa, että Kreikan tulevaisuutta ja omaisuutta väkivalloin. Järki käteen hei!

Osataan sitä täällä Suomessakin. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi osoitti melkoista pikalukutaitoa ja voimanaisen ominaisuuksia repimällä 600 -sivuisen virkamiesesityksen tulevasta kuntajaosta kappaleiksi välittömästi sen ilmestymisen jälkeen. Ja miksi? Ihan vaan sen takia, että voi tehdä niin ja se vaikuttaa soinismien jälkeen järkevältä tavalta toimia. Ei siis lueta kunnolla eikä tutustuta positiivisiin puoliin asiasta, vaan pistetään palasiksi heti. Ja tähän repimiseen on tämän jälkeen osallistunut moni muukin järkevänä pitämäni poliitikko. Ymmärtäkää, että jotain on tehtävä ja tämä oli ESITYS, ei lopullinen versio. Sitä kutsutaan demokratiaksi, että esityksen jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää sitten. Järki käteen hei!

Samaan aikaan myös varuskuntauudistus aiheuttaa herneiden liikakulutusta hengitystiehyissä. Tähän en ole vielä itse niin tarkasti ehtinyt tutustumaan, että voisin siitä mitään suurempaa sanoa. Mutta eipä tässäkään asiassa ole mitään itua vetää palkokasveja kovin syvälle. Häpeän niitä, jotka ovat sotilaspassiaan palauttamassa tämän asian vuoksi. Hävetkää! Suomen puolustaminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus, siihen ei joukko-osaston tunnus paljoa päde. Eli taas, rauhoitutaanpa hetki, otetaan syvä henkäys puhdasta ilmaa keuhkoihin, ja mietitään asiaa. Kuten edellisessä kohdassa, tämäkin on esitys. Eli järki käteen hei!

Viimeisenä mainittavana asiana otan esiin eläkeikäkeskustelun. SAK vihdoin kaivautui ulos poteroistaan ja ilmoitti, ettei ole enää niin ehdoton eläkeiän noston vastustamisessaan. Hyvä näin. Vaikka itse eläkkeen minimi-ikää ei nostettaisikaan, pitää tehdä pitkäjänteistä työtä työurien pidentämiseksi niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Ja jos joku on siilipuolustuksessa asiasta mainittaessa, on peli menetetty. Tosin heti perään eduskunnan puhemies Eero ”Don” Heinäluoma meni linjaamaan vahvasti hallituksen puolesta, ettei eläkeikään kosketa ainakaan tällä hallituskaudelta. Joo, SDP:n vaaliteemoja, mutta voisikos tästäkin asiasta edes keskustella? Järki käteen hei!

Olen tässä poliittisen urani aikana ihmetellyt sitä suomalaista käytäntöä, jossa vallassa oleva porukka esittää jotain, jonka jälkeen se toinen puolisko ottaa lämpöjä koneeseen ja sitten räksytetään. Jokaisesta asiasta pitää näköjään ottaa aivan järjettömät pultit ennenkuin on itse asiaan edes tutustunut. Itsestäni tunnistan myös samoja piirteitä, joista en ole kovin ylpeä. Koetan tässä opetella ensin miettimään, sitten vasta etsimään niitä pakasteherneitä tarvittaessa. Työ on vielä puolivälissä, mutta yritetään. Yrittäkää tekin.

Järki käteen hei!

-Saku